TEKSTI: PAULA HARMAALA
”Kukaan ei ole rahan kanssa koskaan valmis ja täydellinen. Sinulla voi olla rahan suhteen idoleita, mutta hekään eivät ole virheettömiä. Siksi on tärkeää jatkuvasti ruokkia omaa uteliaisuutta ja olla kiinnostunut asioista.”
Varapuun hallituksen puheenjohtaja Lari Raitavuo on monessa mukana oleva yrittäjä-omistaja. All Access 2 -valmennuksissa häntä on kuultu vierailevana puhujana. Eri yrityskuvioistansa mies parhaiten tunnetaan kansainvälisestä teknologia- ja perheyritys Enstosta, jossa hän edustaa omistajana jo kolmatta sukupolvea.
Lari hörppäisee mustaa kahvia päällään rento huppari, jonka rintapielessä lukee punaisella langalla kirjoitettuna Erimover. Oma yritys sekin.
Olemme keskustelemassa niistä asioista, jotka tuovat ihmiset Varapuuhun, eli rahasta, omistamisesta ja paremmista ihmissuhteista.
Syvempiä ihmissuhteita
Raha-asioista puhuminen on Suomessa edelleen tabu, myös perheiden sisällä. Yksi suuri syy avioerojen takana on puolisoiden erilaiset rahankäyttötavat. Rahasta puhumisella on ihmissuhteissa suuri merkitys.
Raitavuo muistuttaa, että avoimuus syventää luottamusta niiden ihmisten välillä, joilta luottamukseen löytyy kykyä.
”Vastaavasti puhumattomuus synnyttää konfliktia ja epäoikeudenmukaisuutta”, hän lisää.
Lapset ovat luonnostaan uteliaita, mutta lasten kysymykset rahasta saatetaan kotona tyrmätä vaikkapa sillä, ettei asia kuulu heille.
Rahataitoja ei kuitenkaan opita vaikenemalla. Puhumattomuudella on myös vaikutusta perheen dynamiikkaan ja ihmissuhteisiin.
”Jos lapset eivät voi keskustella raha-asioista avoimesti vanhempiensa kanssa, syntyy kommunikaatiokuilu ja suhde etääntyy.”
Lari Raitavuo haluaa olla mukana edistämässä juuri päinvastaista kulttuuria. Hänen tavoitteensa on, että Suomessa olisi mahdollisimman paljon tarjolla tietoa, taitoa ja osaamista heille, jotka ovat kiinnostuneita ja uteliaita oppimaan lisää rahasta ja omistamisesta.
”Asioita pitää voida tutkia. Kaikkea voi selvittää ja kysyä”, hän kannustaa.
Mitä tehdä vaikeassa tilanteessa
Raitavuo muistelee, miten omassa lapsuudenkodissa rahasta puhuttiin avoimesti, oli kyse sitten onnistumista kuin epäonnistumisista.
Perheessä on koettu myös konkursseja ja muita vaikeita tilanteita, jotka pahimmillaan ovat suistaneet ihmisiä raiteiltaan. Suomessa konkurssiin on liitetty suuri häpeäleima, eikä sitä olla nähty samalla tavalla oppiläksynä, mitä monissa muissa kulttuureissa.
Valmennuksissakin on ollut puhetta ihmisistä, jotka ovat epätoivossaan päätyneet hakemaan tilapäiseen ongelmaan lopullisen ratkaisun.
”Jos meillä olisi avoimempi keskustelukulttuuri, emme joutuisi tilanteeseen, jossa ihminen päätyy tekemään itselleen jotain pahaa vain sen takia, että hänellä on tunne, että on yksin haasteidensa kanssa eikä kukaan halua auttaa”, Raitavuo sanoo.
Tosiasiassa moni haluaisi auttaa, jos vain tietäisi.
”Vaikeassa tilanteessa kannattaisi etsiä edes joku, jolle voisi puhua. Jos se ei ole perheenjäsen, niin voisiko löytyä joku ystävä tai aivan ulkopuolinen taho”, hän kysyy.
Voiko tuo toinen ratkoa omia ongelmia, on toisarvoista. Sen sijaan sopivat kysymykset oikeassa kohdin voivat auttaa hahmottamaan omaa tilannetta myös sellaiselta kannalta, jota ei ole tullut itse miettineeksi lainkaan. Tarvitsemme elämässä muita ihmisiä peileiksi.
Yleensä vahinko ei ole aivan niin paha, kuin miltä se synkimmällä hetkellä tuntuu.
Vaikeuksiin sisältyy myös arvokkaita oppiläksyjä, kunhan niille on avoin.
”Olen oppinut, että epäonnistumisista voi tehdä onnistumisia ja onnistumiset taas ovat onnistumisia. Silloin onnistuu aina, kun tekee ratkaisuja oikeassa kokoluokassa tilanteeseen nähden”, Lari Raitavuo kiteyttää.
Epäonnistuminen tulee ennen onnistumista
Ihmiset usein kuollakseen pelkäävät epäonnistumista ja siihen liittyvää häpeää. Perimmäisenä syynä voi nähdä luottamuksen pulan — joko toiseen ihmiseen tai itseensä.
”Rahan kanssa ihmiset tulevat aina epäonnistumaan – ja onnistumaan. Yleensä kaikki alkaa epäonnistumisella, jonka läpi pitää mennä, jotta voi onnistua. Se on oppimisprosessi.
Kukaan ei ole koskaan rahan kanssa valmis, ei nuorena, keski-ikäisenä eikä myöskään vanhana”, Lari Raitavuo muistuttaa.
Epäonnistumista pahempaa on pelko epäonnistumisesta, jos se johtaa siihen, ettei enää luo mitään.
Jos epäonnistumisen ottaa henkilökohtaisesti, voi ajatella ettei enää tee mitään rahaan liittyen, koska on niin huono ihmisyksilö.
”Tätä pelkään eniten, että kaikki alkavat olla tekemättömiä rahan suhteen virheiden pelossa”, Raitavuo sanoo.
Virheitä kuitenkin tulee, ja niistä voi oppia olemaan tekemättä samaa virhettä uudelleen.
”Minusta virheiden seurauksena kannattaisi olla kaksi kertaa uteliaampi selvittämään asioita.”
Hyvät herrat, omistajat Lari Raitavuo ja Mikko Sjögren Perheyritysten liiton kevätgaalassa.
Omistajuudessa on osaamisvaje
”Olen nähnyt yrittämisen matkan suomalaisessa yhteiskunnassa. Vielä 70-luvulla ihmisten mielestä oli suoranaisen suoranaisen rikollista olla yrittäjä, mutta nykyään kaikki ihailevat yrittäjiä. Muutoksella on ollut todella suuri vaikutus.”
Yrittäjyyteen nivoutuu omistaminen ja yleensä ihmiset haluavat omistaa. Keskeinen kysymys on siinä, kuinka omistajuudesta pidetään kiinni.
”Sijoittaja sijoittaa tuoton väärtti ja on vain tuloshakuinen, mutta omistajalla on laajempi kokonaiskuva. Hän on valmis laittamaan enemmän kasvuun likoon.”
Suomalaisessa yhteiskunnassa omistamisesta on osaamisvaje. Tavallisesti siinä vaiheessa, kun yritys kasvaa riittävän isoksi, se myydään ulkomaisille sijoittajille, joilta löytyy kykyä luotsata liiketoimintaa eteenpäin vieläkin isompaan kasvuun.
Toki jokainen voi omistuksensa kanssa niinkin tehdä. Haaste on lähinnä siinä, että Suomesta puuttuu pitkäaikainen sukupolvelta toiselle siirtyvä yrittäjyyden ja omistamisen kulttuuri, verrattuna vaikkapa länsinaapuri Ruotsiin. Tähän asiaan kun saisi muutosta.
Pidä omistuksistasi hyvää huolta
Lari Raitavuo on valmistellut Aalto Yliopistoon maailman ensimmäisen omistajuuden professuurin. Tänä päivänä hän toimii aktiivisena vaikuttajana erilaisissa työryhmissä, hallituksissa ja järjestöissä.
Keskeisin sanoma kaikille suomalaisille on, että jokainen meistä omistaa jotain ja omistamistaan asioista tulee pitää huolta.
”Moni sanoo, ettei omista mitään, mutta silloinkin omistat vähintäänkin oman elämäsi ja siihen linkittyvät päätökset. Sen ymmärtäminen on mielestäni kaiken ydin. Omistaminen on työtä, vaikkei sitä aina nähdä työnä.”
Omistamisen voi linkittää rahan lisäksi myös terveyteen tai muihin voimavaroihin.
”On tärkeää sisäistää, että omistaminen on kaiken hyvinvoinnin lähtökohta. Siksi se on olennaisen tärkeää paitsi meille tavallisille ihmisille, myös koko Suomelle ja yhteiskunnallamme.”
Mistä omistamisessa on lopultakin kyse?
”Sijoittaja sijoittaa tuoton väärtti, mutta omistaja pystyy tekemään laajempia päätöksiä. Omistajalla on laajempi kokonaiskuva ja hänen erikoisuutensa on siinä, että hän on valmis laittamaan enemmän likoon kasvun eteen. Omistajana olen valmis hyväksymään, että jonkun asian vuoksi ei saada tuottoa hetkellisesti, kun taas sijoittaja on pelkästään tuottohakuinen.
Maailma, jossa ihmiset eivät omistaisi mitään, ei saa Raitavuolta kannatusta.
”Olisihan sellainen maailma ainakin merkittävästi erilainen. En kuitenkaan usko, että se olisi koskaan tehokasta, esimerkiksi että siinä tultaisiin luomaan maailmanluokan innovaatioita. Jos kukaan ei käytännössä omista ja kanna vastuuta, motivaatio tekemiselle ei ole suuri. High risk – high reward jää toteutumatta”,
Julkaisemme Varapuu Magazinessa julkaistuja artikkeleita säännöllisesti Varapuun nettisivuilla. Jos haluat lukea lehdet kaikkimullehetinyt, tule Varapuun livevalmennuksiin, voit ostaa lehden itsellesi sieltä.