TEKSTI: PAULA HARMAALA
Uskomus on katsantotapa, tulkinta ja tarina, jonka läpi ihminen tarkastelee asioita.
”Uskomus kuitenkin näyttäytyy itselle todellisena. Jollekin voi näyttää todelliselta vaikkapa se, että he, joilla on paljon rahaa, ovat pahoja ihmisiä. Toisella uskomus saattaa mennä niin, että ne, joilla on vähän rahaa, ovat laiskoja. Joku taas voi ajatella, että köyhät ovat yhteiskunnan ja rikkaiden ihmisten uhreja”, Tinka Sjögren luettelee esimerkkejä.
”Meillä on hirveästi ajatuksia, joihin uskomme, vaikka todellisuudessa ne ovat vain erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä. Kun ymmärrämme, miten ihmiskokemus syntyy, emme enää jää mielipiteisiimme kiinni.”
Rahatarina on yksi uskomuksista
Kaikki ihmiset tulevat tähän maailmaan ilman valmiita uskomuksia, mutta ne alkavat rakentua meihin heti kasvuympäristössä.
Meihin jokaiseen vaikuttaa, mitä kuulemme läheisiltämme, millaisessa kulttuurissa elämme ja millä tavoin persoonallisesti asioita tulkitsemme.
Rahatarina eli mitä rahasta uskomme ja miten sen koemme, on yksi uskomus muiden joukossa. Rahatarina ei kopioidu suoraan siitä mitä vanhempamme sanovat, vaan se muokkautuu jokaisella värikkäästi ja persoonallisesti.
”Rahatarinat saman perheen sisällä voivat olla eri- laisia siitä huolimatta, että on eletty ympäristössä, jossa vanhemmat puhuvat tietyllä tavalla rahasta. Siskonikin kanssa meillä on erilainen rahatarina”, Tinka lisää.
Kulttuurilla on tarinan syntyyn paljon merkitystä.
”Jos synnyt kulttuuriin naisena, jossa mies hallin- noi perhettä eikä sinulla ei ole omaa hallintavaltaa rahaan, uskomuksesi rakentuu todennäköisesti eri lailla verrattuna siihen, jos sinulle avataan heti pikkulapsena pankkitili.”
Rahatarina ei kopioidu suoraan mistään, vaan se muotoutuu sen mukaan, mitä olemme ymmärtäneet rahasta. Millainen värittynyt uskomus minulla on.
Mitä sillä on tekemistä ihmisarvon kanssa
Rahaan liittyy paljon uskomusrakennetta, jota liitetään jopa ihmisarvoomme. Hyvällä ihmisellä voi olla joku tietty määrä rahaa, toisella se on tosi vähän.
”Ystäväni on elänyt koko elämänsä kädestä suuhun ja oli pitkään niin, että jos sinulla oli yhtään enemmän rahaa, olit paha ihminen ja saanut rahat käyttämällä toisia ihmisiä hyväkseen. Se oli epäreilua ja väärin.”
Joillakin taas menee siten, että hyvällä ihmisellä on paljon rahaa.
”Entä kuinka paljon sitten on paljon rahaa? Yhdelle se on sata euroa, toiselle satamiljoonaa euroa ja kaikki siltä väliltä. Kadun ihmiselle jo euro voi olla paljon, josta on ikionnellinen.”
Uskomus voi mennä myös niin päin, että jos on paljon rahaa, se alentaa jonkun ihmisen arvoa.
”Ja kaikki tämä on lopulta pelkkää tarinaa”, Tinka Sjögren summaa.
Raha on kollektiivinen uskomus
Myös itse rahassa on pohjimmiltaan kyse uskomuksesta.
”Lähdetään siitä, että raha on vain paperilappuja, jotka tarkoittavat jotain. Meillä on kollektiivinen sopimus yhteiskunnassa, että tällainen paperilappu, jossa on tällaiset numerot, tarkoittaa jotain. Sillä on joku arvo, jolla saa ostettua kaupasta X-määrän lappusia arvosta tavaraa”, Tinka Sjögren sanoo.
Raha on toki varsin kätevä vaihdon väline ja tapa arvottaa asioita. Aiemmin piti miettiä, kuinka monta kurpitsaa pitää vaihtaa kuinka moneen hunajapurkkiin, mutta nyt voimme rahan avulla saada sekä kurpitsaa että hunajaa, vaikkemme itse niitä kasvattaisikaan.
”Siitä huolimatta raha on lähtökohtaisesti vain paperilappu. Jos otat setelin käteen, on se pelkkä painettu paperinpalanen. Tai jos tilillä on numeroita, mikä mielestäni on vielä hauskempi ajatus, niin nehän ovat vain pelkkiä numeroita. Me kollektiivisesti uskomme rahan arvon”.
Todellisuudessa rahaa ei ole lainkaan olemassa. Pankit pystyvät rajattomasti lisäämään rahaa ottamalla lainaa, koska sitä ei ole sidottu esimerkiksi kultaan.
Yhtä lailla rahaan liittyviä sääntöjä voidaan muuttaa, jos tulisi globaali rahakriisi. Silloin tehtäisiin toisenlainen päätös, että raha olisi jotain muuta. Siinä tilanteessa alkaisimme uskoa johonkin uuteen asiaan.
Kun raha ei ole todellista, se voi muuttua koska tahansa. Toki meillä on yhteiskunnalliset rakenteet, jotka tuovat vakautta.
”Meillä on asioita, joita kollektiivisesti uskotaan asian suhteen. Lisäksi jokaisella on siihen päälle vielä pienet perverssit omat käsityksensä.”
Se, mitä rahasta haetaan
Rahasta tyypillisesti haetaan turvallisuutta ja vapautta.
”On olemassa väärinkäsitys, että ei voi toimia vapaasti, ellei ole rahaa. Jollakin saattaa olla sellainen käsitys, että siinä mitä tekee, on jotain pahaa. On jotenkin väärin olla töissä ja yhteiskunnan rattaissa, tehdä töitä. Sekin on pitkälti uskomus.”
Navigoimme elämässä omasta ajatuksestamme käsin, mutta ajatukset voivat olla varsin puutteellisia. Entä sitten, kun minulla on rahaa ja olen turvassa?
Sitten kun olen taloudellisesti vapaa, olen vapaa elämään sellaista elämää kuin haluan.
”Minulla oli valmennusasiakas, joka jutellessamme yhtäkkiä tajusi, että hänhän on jo taloudellisesti vapaa, riippumaton. Hän voi elää juuri sellaista elämää kuin haluaakin. Taloudellinen vapaus oli ollut hänellä valmennuksen tavoitteena.”
Moni ajattelee, että ollakseen onnellinen, asioiden täytyy olla tietyllä lailla. Täytyy olla tietty taloudellinen tilanne, unelmien työ tai puoliso. Sitten kun nämä kriteerit täyttyvät, voi tuntea olevansa turvassa, vapaa tai arvokas — onnellinen.
Kaiken ydin on ymmärtää, että asioiden ja elämän sijaan koemme oman mielemme tulkitsemaa tarinaa asioista.
Tärkeää on pitää mielessä se, että lähtökohtaisesti kaikki tarinat ovat keksittyjä.
”Voit aina pysähtyä hetkeesi ja miettiä, mikä on oikeasti totta”, Tinka päättää.
Seuraava Ihmismielen sirkus valmennus Tampereella 28.5.2023 – tule mukaan tästä: https://varapuu.fi/event/ihmismielen-sirkus-28-5-2023-78/register
Jos sinulla on mitä tahansa kysyttävää, ota yhteyttä info@varapuu.fi
Tinkan henkilökohtaiset valmennukset: tinka.sjogren@gmail.com