Olet kenties kuullut, että sinulla on alitajunta, jota vartioi tietoinen mieli. Oletko kuitenkaan koskaan pysähtynyt pohtimaan, miten ne toimivat tai kuinka niitä käytetään?
Havainnoimme ympäröivää maailmaa viiden aistin avulla. Aistihavainnot siirtyvät tietoiseen mieleen. Tietoisen mielen kapasiteetti on pieni: se tekee muutamia päätöksiä päivässä ja sen työmuistiin mahtuu noin kaksi virkettä. Tästä syystä esimerkiksi muistiinpanojen tekeminen tärkeissä tapaamisissa, kokouksissa ja valmennuksissa on tärkeää.
Jos toimit pelkän muistin varassa, asiat unohtuvat helposti. Muistiinpanojen avulla ne palautuvat mieleen. Niitä on siis hyvä toisinaan kerrata, eikä vain jättää hyllyyn toisten hyvien muistiinpanojen viereen pölyttymään.
Alitajunta puolestaan sisältää eräänlaisen ohjelmointikoneiston, joka pyörittää arkeamme. Tämä ohjelmointi pitää sisällään esimerkiksi ajatuksemme, arvomme, uskomuksemme ja minäkuvamme. Ohjelma on muodostunut arjessa kuuntelemalla, mallintamalla niitä ihmisiä, joiden kanssa vietämme aikaa. Lisäksi ohjelmaan on vaikuttanut erityiset tapahtumat, jota meille on tapahtunut elämän varrella. Lisää ohjelman muodostumisesta voit lukea täältä.
Siinä missä tietoisen mielen toiminta on raskasta ja hidasta, alitajunnan toiminta on vaivatonta ja se pystyy tekemään monta asiaa kerrallaan. Alitajunta ei kyseenalaista saamiaan käskyjä tai väitä vastaan. Sille on yhdentekevää, ovatko uskomuksesi totta tai ylipäätään mahdollisia.
Tulokset vahvistavat ajatuksia
Ohjelmoinnin tulokset vahvistavat olemassa olevaa ohjelmointiamme entisestään. Syntyy kehä. Esimerkiksi jos ajattelee, ettei ole hyvä rahan kanssa, syntyy tunne siitä, että kunhan vain laskut saisi maksettua ja siirretään nyt sijoittaminen myöhemmäksi. Meillä olisi potentiaalia ottaa selvää asioista ja kehittyä, mutta koska aihe ei juuri kiinnosta, myös tekeminen jää heikoksi.
Tulosten taso seuraa tekemisen tasoa. Kun tulokset rahan kanssa eivät miellytä, vahvistuu ajatus siitä, ettei ole hyvä rahan kanssa. Jos saatiin huono tulos, voi alitajunta muistuttaa, että katso vaikka, taas meni vikaan, ja uskomus vahvistuu. Onneksi tämän prosessin voi muuttaa positiiviseksi kehäksi kyseenalaistamalla nykyisiä uskomuksia ja aktiiivisesti vahvistamalla parempia uskomuksia ja valmentautumalla.
Pelkotilat ja paniikkihäiriöt kulkevat myös eräänlaista noidankehää. Kun kohtaus tulee eteen, on helppo sanoa itselleen “Noniin! Taas se tulee! En selviä tästä ikinä.” Tapa, jolla mielialojen vaihteluista on päästy eroon on ollut antaa itselleen parempi kehä, jota seurata: “Kolme päivää ilman kohtausta. Jes!” Sen jälkeen voi sanoa seuraavan kohtauksen tullessa: “Viisi päivää ilman kohtausta. Jes! Tämähän menee paremmaksi ja paremmaksi”
Mielen kansiot
Alitajunnan toimintaa voi verrata myös arkistokaappiin. Kun arjessa tulee vastaan valintatilanne, alitajuntasi käy katsomassa, mitä löytyy varahankäyttöön ja taloudenhoitoon liittyvästä kansiostasi. Sieltä se valitsee sopivan ohjelman ja toistaa sen saaden aikaan jonkin tuloksen. Tämä tapahtuu usein huomaamattamme. Talouteen liittyviä kansioita on arkistokaapissa meidän mallimme mukaan parikymmentä.
Osa niistä on saattanut jäädä tyhjäksi ja osassa taas saattaa olla väärää tietoa. Sanotaan esimerkiksi, että ostat kaupungilta kenkiisi sopivan upean -30% alennuksessa olevan laukun ja teet mielestäsi loistavat kaupat. Alitajunnassasi ammottaa tyhjyyttään se kansio, jonka olisi pitänyt muistuttaa luottokortille jo kertyneestä 5000 euron maksamattomasta laskusta. Samoin kuten se kansio, jonka pitäisi sisältää tieto kotona jo odottavista käyttämättömistä laukuista.
Hyvä uutinen on se, että alitajuntaankin voi vaikuttaa. Ajatuksia voi muokata sellaisiksi, että kehä pyörii tuloksia edistävään suuntaan. Arkistokaappi on täydennettävissä. Millaisia ajatuksia sinulla on itsestäsi, ympäristöstäsi tai rahankäytöstäsi?